Aappaluttoq Kalaallit Nunaanni korundummimik piiaaviit siullersaraat; 2005-imi nassaarineqarpoq, 2012-ilu tikillugu peqarfik assiliorneqarluni. Piiaavik kangerluup qinnguaniippoq, Nuummiillu 250 km-erinik kujasinnerulluni. Sanaartorneq 2014-imi aallartinneqarpoq, 2015-imilu tunisassiorneq aallartinneqassalluni. True North-i aappaluttumi piiaanermik ingerlatsinani LNS-Greenland-ip, 27%-imik piginneqataasup piiaaneq ingerlatissavaa. Taakkua Norgemi piiaanermik tunisassiornermillu misilittagaqarluarput. True North-ip ujaqqanik immikkut ilisimasaqarnertik aallaavigalugu ujaqqat sukuluiarnissaat, immikkoortiternissaallu isumagissavaat.
Aappaluttup piiagassartaa 350g/tons-imik agguaqatigiisillugu korundimik akoqarpoq (1.750 karat/tons). Piiagassap “kimikinnersaa” ilanngullugu 283 million karatit piiagassaapput, kimittunersaanilu 109 million karat-it piiagassaapput. Piiagassap piiaavissallu titartarnerisa 65 meterink itissuseqarnissaat takutippaa. Misissuinerit aallaavigalugit piiagassaq suli isusineqanngilaq. Pilersaarutit naapertorlugit rubininik pitsaasunik safirinillu aappalorujuttunillu 2023 tikillugu piiaasoqarsinnaasoq.
Paasissutissat
| Sumiiffia: | SW Greenland Kalaallit Nunaata kitaani |
| Piiaavik: | Piiaavik ammaannartoq |
| Piiaanerup sivisussusaa: | 2015 - 2024 |
| Piiagassavittaa: | Rubin |
| Tunisassiassap aappaa: | Safir aappalorujuttoq |
| Sulisut: | 68 |
| True North-ip piginneqataassutai: | 100% aallartinnermi; 80% piiaaneq aallartippat |
Misissueqqissaarnermik Nalunaarusiat Aappaluttumi Rubininik Piiaavissaq
 Current Executive Summary |
| Current Technical Report |
| Historic Technical Report |
Rubininik piiaavissaq Nuummit 160 km-erisut kujasitsigisumiippoq. Piffimmi misissueqqissaarnissamut akuersissutit arfineq pingasuupput, 823 kvadrat kilometerinillu annertussuseqarlutik. Misissueqqissaarnermut akuersissutit True North Gems-imit 100%-imik pigineqarput.
Rubinit safirillu aappilarujuttut (korundip aappilasortai aappilarujuttortaalu) misissueqqissaarfinni nassaassaapput. Krystalit ataasiakkaat 80 gram-isut annertutigisut (400 karat) nassaarineqarsimapput. Rubinit safirillu aappilarujuttut pinnersaasiassaapput erlinnartut, rubinillu pitsaasut diamantinit akisunerusinnaapput.
True North Gems-ip 2004-mi aasaagaa misissueqqissaarnerit aallartippai, taamanimiilli ukiut tamaasa misissueqqissaartoqartarpoq. Qeqertarsuatsiaat eqqaanni misissueqqissaarfinni rubineqarfiit 30-it sinnerlugit nassaarineqarsimapput. Ukiut sisamat ingerlaneranni qaarsoq 165 tonsi misissoqqissaagassatut peerneqarsimavoq (ullumikkumullu 48 tons suliareqqereerlugu misissorneqarsimavoq).
Piiakkamit 65.000 gram rubinit safirillu aappilarujuttut pinnersaasiassaq pitsaasoq peerneqarsimavoq, aammalu 129.700 gram pinnersaasiassaq pitsaannginnerulaaq peerneqarsimallutik. Rubinit anorthosit amfibolollu akorngini nassaassaavoq, Qeqertarsuatsiaallu eqqaanni anorthositip amfibolimut attuumanera 200 km-erisut takissuseqarpoq.
Naak rubinit nalingi, pitsaassusaat apeqqutaallutik nikerarsinnaagaluartut, naliliisartut rubini 0,69 karateq Aappaluttumeersoq ullumikkut $3.220/karat-isut naleqartippaat aammalu safireq aappilarujuttoq 0,96 karateq Aappaluttumeersoq ullumikkut $460/karat-isut nalilersimavaat (akit US$-imik tuniniaasunit tunisatut nalilerneqarput).
|
|
True North-ip suleqataa LNS-Greenland (LNS-G) septemberip 23-iani 2014 piiaavissami saanaartoneq aallartippaa. Massakkorpiaq Nuummi LNS-ip sannavianit atortussanik, qalutaatinik, sanaartugassanik sulisussanillu assartuisoqarpoq.
Aatsitassarsiorfimmi massakkumut sanaartukkat
▪ Tammaarfik nutarterneqarpoq ukiumi atorsinnaanngorlugu. Tummeralersorneqarpoq, innaallagialersuutit nutarterneqarput, innaallagissiorfik nutaanngortinneqarluni, aammalu kiassaatit orsussatortut innaallagiamik kiassaatinik taarserneqarput.
▪ Sissiukkami sanaartortunut najugassiaq sananeqarpoq;
▪ Utaqqiisaasumik paassaasivik sananeqarpoq;
▪ Qulimiguulinnut mittarfik sananeqarpoq;
▪ Sissiukkamiit tammaarfimmut aqqut 1,5 kilometer sananeqarpoq;
▪ Qalutaatit, qillerutit, lastbilillu piiaavimmukaanneqarput;
▪ Tammaarfissap nutaap toqqavissaa qaartiterneqarpoq.
Aappaluttumi piiaavissap qaarsortaa qangarsuaq Arkæiskip nalaani pinngorpoq, nunalu taanna pinngortoq anorthosite kompleksiuvoq, imak paasisariaqarpoq qaarsuit assigiinngitsut qaleriit nunarsuup nunavittaata naqqani mafiskimiit ultramafiskimut itissusilimmi issoriartorsimapput. Qaleriissat taakkua qaarsuit naqittaanneranni nappartinneqarsimapput. Rubineqarfiit safireqarfiillu qaarsup melanogabbro aamma leucogabbro-p imminnut attuumaffiini pinngortarput. Attuumaffiit taakkua annertuumik uunneqarsimapput, metasomatose-mik taaneqartartumik, unnassusaalu amphinolite-isut kissatsilernerani granulite facies-isut kissartigisutut uunnanneqarsimapput. Ujarak erlinnartoq korundum qaarsuni marlunni issorfeqarpoq – issoqqaarfia qillakiammik akoqarluarpoq Cr-imik ulikkaartoq, qaarsullu illuani issorfigaa gabbro qaamasoq. Qaleriissat taakku korundip issorfii napparingajallutik uingalaarput, qillerinermilu 230m tikillugu sumiissusersineqarsimallutik. Peqarfik ammut tukimullu suli isusineqanngilaq.
Aappaluttumi attuumaffiit isorartungaatsiartumi malittarineqarsinnaapput, ‘Ruby Island Line’-imik taaneqarsimalluni. Attuumaffik taannaaginnaraluarluni korundit issorneri assigiinngisitaartorujussuupput. Attuumaffik taanna 10 km-erimit takineruvoq, eqqaanilu attuumaffiit allatut isikkullit Siggartartulimmik Kigutilimmillu taaneqarsimapput, massakkumut ‘Ruby Island Line’-ip nanginnerinerai suli iluamik paasineqarnikuunngillat, imaluunniit anortosite kompleksip qaleriissaani allani attuumaffioriaannaapput.
Aappaluttumi qaarsup piiagassartaa phlogopitite-i korundimik peeruminartunik akoqarpoq, sanianiittorli qaarsoq qaamasoq (gabbroic) manngerneruvoq, qaarsorlu aserorteqqaartinnagu korundit kaanngartikkuminaallutik. Qaarsup korundertaani 5%-itit pitsaasorujussuupput, 20%-it pitsaangajallutik milattuujullutik. Taamak pitsaatigisunik akoqartigimmat peqarfiup piiarnissaa imminut akilersinnaavoq.
| Download Exploration History |
| Annertussuseq | Volume | Tonnage(1) | Agg. akua (2,3) | Agg. akua (2,3,4) | Korundum-imik akua (2,3) | Korundum-imik akua (2,3,4) |
| m³ | T | g/t | ct/t | M.g | M.ct | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Indicated | ||||||
| Inferred | ||||||
| Malugiuk:(1) Korundip oqimaassusai agguaqatigiinnerisalu uuttorneri piiagassartavianit pissarsiaapput. (2) Korundi saleqqissaagaq 1,7 mm-erimit anginerit agguataarneri. (3) Piiagassap akorisassaa akilersinnaasoq 7.325 grams pr. tons (97.5 percentile), piiagassallu akuata minnerpaaffissaa 1 gram pr. tons. (4) grammi 5 karat assigaa. | ||||||
Piiaaffiup ilusissaa Gemcom’s Whittle 4X software atorlugu titartarneqarsimavoq. Ilusiliinermut qaarsup nukii piiaariaatsillu aallaavigineqarput, taamaasilluni isumannanngitsumik piiaasoqarsinnaaniassammat. Ilusiliinermi piiaagassap annertussusaa Mineral Resource kisiat aallaavigaa, ataani tabelimi takuneqarsinnaavoq piiaagassat annertussusigigallagaat.
| Piiagassaq | Korundum | Korundum tamakkerlugu | |
| T | g/t | M.g | |
|---|---|---|---|
| Proven | |||
| Probable | |||
| Tamakkerlugu |
Piiagassap annertussusilernerani rubineqassutsit, safireqassutsit, pitsaassusaallu, misissugassat B1 B2, 2006-imeersut 2007-imeersullu aallaavigalugit aalajangerneqarsimapput. Ataani paasissutissat atuarneqarsinnaapput. Ujaqqanut pitsaasunut pitsaangajattunullu taamaallaat naliliinerit atuupput, korundip pitsaannginnersaasa naligisinnaasaat naatsorsorneqarsimanngillat. Misissugassat B1 B2-lu piiagassap annerpaartaanut ‘assingunerpaapput’, taamaasilluni korund-eqassusaa qanorlu allanngorartiginera eqqorluarneqarsimapput. B1 B2-lu piiagassap akoqassusaanut assingugaluartut, piiaaneq aallartippat korund-eqassutsit malinnaavigeqqissaarneqassapput kisitsisillu tulluussarneqaqqissallutik taamaasillu eqqoqqissaartumik qanoq akoqartiginera nalunnginneqarsinnaaniassammat.
True North-ip Aappaluttumi rubininik piiaaviani suliareqqiivik, ukuninnga atortoqarpoq:
▪ Ujaqqanik aserorterutit marluk
▪ Sajukulaartitsivik
▪ Kitsitivik (Tyngdeseparation)
▪ Tappiutaasat atorlugit immikkoortiterut
▪ Sullivik
Suliareqqiivik
Suliareqqiivik aprilimiit novemberimut ulluni 224-ini 1-12 tiimit akornanni ingerlasassaaq. Titartakkat malillugit maskinat pisinnaasaat 90%-iat atorneqartassaaq.
Suliareqqiiviit tamarmik ataatsimoortinneqassapput. Suliareqqiisarfik haliussaaq allaffittalik, innaallagiaqarluni nakkutilliivittaqarlunilu. Suliareqqiivik sannaviup piiaaviullu eqqaaniissaaq. Sulisut eqqarsaatigalugit suliareqqiivik piumasaqaatit malillugit kiassagaallunilu silaannarissagaassaaq.
Ujaqqanik aserorterutit
Marlunnik assigiinngitsunik ujaqqanik aserorteruteqassaaq, ujaqqanut anginernut mikinernullu tulluussakkanik. Aserorterut siulliup ujaqqat piiaavimmeersut aserortertassavai. Qalutaatip aserorterut immertassavaa, ujaqqallu 550mm-erisut angissusillit aserortersinnaavai. Aserortereernerini ujaqqat 60mm-erinngortinneqartassapput. Tassannga ujaqqat bånd-ikkut sajukulaartitsivimmukaasassapput.
Ujaqqat sajukulaartitsivimmeersut aserorterutip aappaanut kuineqartassapput. Ujaqqat 20mm-erimit annerulaalersillugit aserorterneqartassapput, mikinerusullu iginneqartassapput. Aserorteqqitat sajukulaartitsivimmut utertinneqartassapput.
Sajukulaartitsivik
Ujaqqat aserorteqqitat sajukulaartitsivimmi salinneqarlutillu angissutsimikkut immikkoortinneqartassapput. Sajukulaartitsivimmi ujaqqat angissutsinut pingasunut immikkoortinneqartassapput. 20mm-imit anginernut, akunnattut 20mm-imiit +1.7mm-imut angissusillit aammalu mikinerpaat 1.7mm-imiit mikinerit. 20mm-imit anginerit aserorteriveeqqamut utertsinneqartassapput. Akunnattumik angissusillit kititsivimmi immikkoortiterneqassapput, 1,7mm-imiillu mikinerit katersoriarlugit saleriarlugillu iginneqartassapput. Ujaqqat 20mm-erimit anginerit nakkutigineqarlutik, pilerinartortai aserorterivimmukartinnagit katersorneqartassapput, taamaasilluni korundit aserortertariaqanngitsut illikartinneqartassapput.
Kitsitivik (tyngdeseparation)
Kitsitivimmi korundit imerpalasumut kuinerini nippusimaffigisimasaannit, oqimaassusaat aallaavigalugit immikkoortinneqartarput. Imerpalasoq Ferro-silicon-imik akoqarpoq (FeSi), 2,7 gram/cm3-isut oqimaassuseqarluni. Imerpalasoq kitsitsivikkoornermini, imerpalasumit oqinnerit puttallartinneqartarput. Korundit imerpalasumit oqimaannerummata kivillutik immikkoortinneqassapput, puttallartullu igitassanngortinneqassapput. Kivinikoq korundertalik panerserneqassaaq, kajungerisartukkoortinneqarnerminilu FeSi kajungerisillugu peerneqassaaq. Kajungerinngitsullu tappiutaasat atorlugit immikkoortitserivimmut kuineqartassapput.
Tappiutaasat atorlugit immikkoortitserut
Kitsitivimmeersut panerseriarlugit sajutitsiveeraq atorlugu pingasunut immikkoortinneqaqqaassapput (10mm-imit anginerit, 10mm-mit 4mm-mut angissusillit aammalu 4mm-mit 1,7mm-imut angissusillit). Angissutsit assigiiaat tappiutaasat atorlugit immikkoortiterivimmut kuineqartassapput. Ujaqqat korundertallit assiliissutinit takuneqaraangata supoorutinik supullugit illikartinneqartassapput. Taamaasilluni korundiinnangajaat katersorneqartassapput, Nuummullu saleqqiisarfinnut nassiunneqartassapput. Sinnikut korundertaqanngitsut, immikkoortiteqqitassanngorlugit inissikkallarneqartassapput
Suliareqqiivimmi atortut
Suliareqqiivinni atortut assigiinngitsut, soorlu innaallagissiuutit, ledninngit, supoortut, imerlu suliareqqiinermi pisariaqarput. Innaallagissiorfimmit suliareqqiivik innaallagissamik pilersorneqassaaq. Silaannarmik supoorutit, suliareqqiivimmiittut, maskinat immikkoortiterineranni atorneqassapput. Suliareqqiiviup tankia tatsimiit immerneqartassaaq. Immiisoqaleraangat pumpit atorlugit immiisoqartassaaq.
True North Gems-ip siunertaraa ingerlaavartumik, imminullu napatilluarsinnaasumik Aappaluttumi ujaqqanik erlinnartunik piiaanissaq. Taamannak siunertaqarnerup avatangiisinik illersuinissamik pisussaaffiliivoq, aammalu Kalaallit Nunaanni innuttaasunut iluaqutaanerpaasussaq anguniarlugu, peqataatitsineq aningaasarsiornikkullu iluaqutissiineq aqqutigineqassaaq.
Aappaluttumi piiaavissap akuerineqarnissaanut inuiaqatigiinni avatangiisinullu sunniutissanut nalunaarusiat imartuut, periuusissat, killiliussassallu suliarineqarsimapput. Inuiaqatigiinnut avatangiisinullu tunngatillugu piginneqatigiiffiup siunniussai aallaavigalugit, sivisuumik assigiinngitsutigut nakkutilliinerit ingelanneqassapput, taamaasilluni Aappaluttumi suliniut avatangiisinut inuiaqatigiinnullu siunniussat anguneqarnissaat qularnaanneqassalluni.
Avatangiisinut Inuaqatigiinnullu sunniutissanut nalunaarusiat ataani aaneqarsinnaapput Piginneqatigiiffiup akuersissummut tunngatillugu nalunaarusiai uani takukkit click here.
http://naalakkersuisut.gl/en/Hearings
Naalakkersuisut nittartagaanni (link-imi) nalunaarusiat saqqummiussassatut piumasaqaataasut aaneqarsinnaapput. True North-imiilli nalunaarusiat allat aamma ilanngussimavagut, paasissutissat ammanerusumik siammarterniarlugit. Nalunaarusiat ilanngussagut ataani aaneqarsinnaapput.
Maluginiarneqassaaq, inatsisit malillugit, nalunaarusiat Naalakkersuisut nittartagaannut ikkunneqartut, kalaallisuunngorlugit qallunaatuunngorlugillu nutserneqartussaammata. Uagut nittartagatsinnut nalunaarusiat ikkussagut, ilassutaammata, tuluttuumit nutserneqarsimanngillat.